”’Maailman hallitseminen’ kuulostaa niin
rumalta.
Minä kutsun sitä mieluummin ’maailman
optimoinniksi’.”
* * *
Hyperpallo todella oli
ihmeellinen ilmiö. Koska en halunnut vaipua transsiin, tutkin Kalevan keksintöä
valokuvan avulla. Olin saanut käsiini tavallisen, kaksiulotteisen valokuvan
paperilla, joka esitti hyperpalloa, ja kuvakin oli käsittämätön. Siinä
hyperpallo näyttäytyi kolmiulotteisena pallona. Koska aivoni ymmärsivät pallon,
kolmiulotteinen näky kaksiulotteisessa kuvassa ei saanut aivojani
ylikuormittumaan, mutta ällistyttävää se silti oli. Se ei ollut kuin hyperpallo
itse, jollaista aivojeni mukaan ei kuuluisi olla olemassa, se oli vain kuin
Kalevan väitöskirja, jota en ymmärtänyt.
Muutoksia ihmiskunnan arjessa
ei tarvinnut odottaa pitkään. Kaikki ihmiset, jotka katsoivat hyperpallon
ihmeellisyyttä, alkoivat tarmokkaasti toteuttaa Kalevan yhteiskuntaideaalia. Kukaan
ei enää turvautunut rikollisuuteen eikä muuhunkaan epäsosiaaliseen käytökseen.
Monet pitkäaikaistyöttömät, jotka vuosien epätoivon aikana olivat tottuneet
hukuttamaan turhautumisensa kaljaan, yhtäkkiä ryhdistäytyivät ja palasivat
työelämään. Syrjäytyneet nuoret, jotka olivat päätyneet elämään
virtuaalimaailmaan, palasivat todelliseen elämään ja havaitsivat sen hyväksi.
Työnantajat kautta maailman tulivat halukkaiksi työllistämään ihmisiä edes
osa-aikatöihin, koska voitontavoittelun oheen tärkeäksi tavoitteeksi tuli
yleisen hyvän edistäminen.
Kuljin monina iltoina
Helsingin kaduilla, eikä vastaani tullut yhtään humalaisia. Syy oli se, että
juopottelu loppui Kalevan päätöksestä. Viinissä, oluessa ja muissa
alkoholijuomissa Kaleva näki joitain säilyttämisen arvoisia kulttuuripiirteitä,
joten kyllä niitä edelleen juotiin, mutta kukaan ei mennyt kohtuuttomuuden
puolelle. Tupakka ja huumeet jäivät tiukemman linjan kohteiksi. Tumpit katosivat
kaduilta ja puistoista, eikä uusia tullut. Uutiset kertoivat, että
tupakanviljelijät kautta maailman olivat noin vain laittaneet viljelmänsä mataliksi
ja ryhtyneet viljelemään oikeita hyötykasveja. Tupakkateollisuuden yritykset
laittoivat laput luukuille. Vastaavasti huumeiden tuottaminen loppui kuin
seinään ja Meksikon huumeparonit siirtyivät kunniallisiin elinkeinoihin.
Maailman valtasi
poikkeuksellinen hyötyliikunnan villitys. Helsingissä se näkyi polkupyörien
määrän räjähdysmäisenä kasvuna kaupunkikuvassa, minkä kääntöpuoli oli
merkittävä pudotus yksityisautoilussa, ruuhkien katoaminen ja melusaasteen
väheneminen. Ylipainoisten ihmisten määrä alkoi ripeästi huveta, mihin toki
vaikutti myös roskaruokakulttuurin siirtyminen historian roskatunkiolle: McDonald’s-ravintolat
kilpailijoineen katosivat, eikä kukaan niitä jäänyt kaipaamaan.
Kansalaisten
keskinäisluottamus ja kokemus kohtalonyhteydestä kasvoivat vahvemmiksi kuin nostalgisissa
muistelmissakaan. Varusmiespalvelukseni ensimmäisinä viikkoina ymmärsin, että tupakaverini
olivat kuin omaa perhettäni: yhden menestys oli kaikkien menestystä, minkä
vuoksi nopeammat pyyteettömästi auttoivat hitaampia. Samaa oli havaittavissa
suuremmassa mittakaavassa Suomessa ja myös ulkomailla muissa yhteiskunnissa. Kaleva
nostatti voimakkaan talkoohengen, joka sai ihmiset vetämään yhtä köyttä,
auttamaan toisiaan pelkästä auttamisen ilosta. Sitä seurasi valtava
positiivisen elämänasenteen nousu, joka muun muassa on rohkaissut ihmisiä
yrittäjyyteen ja uusiin harrastuksiin.
Myös maailmantalous mullistui
yhtä perusteellisesti kuin teollisessa vallankumouksessa, ja tällä kertaa
muutosta myös on syytä pitää vallankumouksena. Kalevan ihmisiin istuttaman
tiukan säästäväisyyden seurauksena maailmasta katosi paitsi tupakkateollisuus,
myös jälkiteollisesta hillittömästä kulutusvimmasta rahaa ammentaneet
teollisuudenhaarat: halpa muovikrääsä, kertakäyttöroska ja nopeasti rikki
menevät halpatuotteet hävisivät. Yritykset, jotka aiemmin olivat valmistaneet
lyhytikäisiä tuotteita, joiden tilalle ostettaisiin pian uudet, ottivat aivan
vastakkaisen filosofian ja ryhtyivät panostamaan laatuun.
Suuryritykset, jotka Kalevan
mukaan olivat saaneet kahmittua aivan liian paljon valtaa monilla muillakin
alueilla kuin taloudessa, pilkkoutuivat huomattavasti pienemmiksi ja alkoivat
utilitarismin hengessä edistää yleistä hyvää. Maailman rikkaimmat ihmiset
päättivät luopua suurimmasta osasta tuloistaan edistääkseen työllisyyttä, ja
myös omaisuudestaan he suuntasivat jättiläismäisiä rahasummia sellaisiin
investointeihin, jotka vasta vuosien kuluttua toisivat suurta yleistä hyötyä.
Valtiot ryhtyivät harjoittamaan jonkinmoista protektionismia tukeakseen omaa
kansallista tuotantoaan. Uusliberaali yksityistämisvimma päättyi ja valtiot
alkoivat haalia taas haltuunsa sellaista omaisuutta, jonka ne kokivat
viisaimmaksi pitää julkisessa omistuksessa.
Ihmisten kulutustottumusten
muutos säästäväiseen ja askeettiseen ei ollut ainoa muutos, jonka Kaleva
laittoi tapahtumaan ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kierrätys palasi
yhtä vallitsevaksi osaksi arkea kuin aikana ennen massatuotantoa. Joka puolelle
maailmaa tuotiin kattavat kierrätysmahdollisuudet ja ihmiset kiinnittivät
niihin asianmukaista huomiota. Kaikki kierrätyskelpoinen jäte hyödynnettiin
uudestaan, ja kattavat jätehuoltoverkostot huolehtivat siitä, ettei ympäristön
roskaantuminen enää vaivannut mitään maankolkkaa.
Pitkään odoteltu uusiutuvan
energian hegemonia vaikutti lähestyvän. Eräs asia, johon käytettiin niitä
rahoja, joita rikkaat auliisti antoivat yleisen hyvän edistämiseen, oli
uusiutuvan energiantuotannon mittava kehittäminen. 2020-luvun hyvin
kilpailukykyiset aurinkopaneelit yleistyivät kautta maailman niin nopeaan
tahtiin, että niitä valmistavat tehtaat pyörivät ylikierroksilla. Kehitysmaissa
saastuttavimmat teollisuuslaitokset ryhtyivät heti tekemään investointeja,
joilla saasteet saataisiin vähennettyä samalle tasolle kuin rikkaissa maissa.
Luonnonpuistoja ja muita
luonnonsuojelualueita perustettiin hetkessä paljon enemmän kuin kaikkina
aikoina aiemmin. Laajin niistä tietenkin oli Amazonin sademetsä, joka
suojeltiin lähes kokonaan. Ne alueet, jotka edellisen puolen vuosisadan aikana
oli hakattu laidunmaiksi, päätettiin istuttaa takaisin ja rauhoittaa nekin. Vastaavia
jo tapahtuneiden ympäristökatastrofien aiheuttamien tuhojen korjaamisia
aloitettiin satoja. Mittavimmat niistä olivat aavikoitumisen pysäyttäminen ja
merten jätepyörteiden siivoaminen, joihin suunnatut rahamäärät olivat niin suuria,
etteivät sellaiset olisi ennen hypnoosia tulleet kysymykseenkään.
Maailmantalouden kasvu oli
räjähdysmäinen, mutta talouden ja ympäristön kuormituksen pitkään vallinnut
yhteys oli saatu murtumaan. Vaurautta ei enää ymmärretty materialistiseen tapaan,
eivätkä ihmiset himoinneet autoa, elektronisia laitteita, kaukomatkoja ja
törsäystä. Kasvu merkitsi ennen kaikkea miljardien köyhien ihmisten elintason
erittäin äkillistä nousua kohti siedettävää tasoa. Sen mahdollisti velan määrän
räjähtäminen maailmassa. Tämä uusi velkaantuminen ei ollut samanlaista kuin
aiempina vuosikymmeninä, joka aiheutti taloudelle suurta rasitusta. Kun
hypnoosi oli tehnyt kaikista ihmisistä rehellisiä, ahkeria ja vastuuntuntoisia,
ei rahoituslaitoksilla ollut enää syytä olla luottamatta köyhissä oloissa
eläviin ihmisiin. Se sai aikaan luotonannon lisääntymisen – rahahan on
nimenomaan luottamusta – ja se puolestaan nosti miljardit ihmiset köyhyydestä.
Toinen asia, mistä rahaa
saatiin tuottavaan käyttöön, oli tietenkin sotilasmenot. Kun Kaleva oli saanut
luotua rauhanomaisen maailman, jossa sotia ei olisi enää luvassa, maailman
armeijoihin ja aseteollisuuteen vuosittain käytetyt tuhannet miljardit dollarit
vapautuivat muuhun käyttöön. Maailman yhteenlasketut puolustusmenot supistuivat
hetkessä promillen murto-osaan aiemmasta, ja armeijoista suurin oli YK:n pieni
rauhanturvaaja-armeija. Sillä olivat hallussaan kaikki maailman ydinaseet, jotka
Kaleva oli takavarikoinut, mutta niistä Kaleva käski hävittää suurimman osan;
luullakseni hän säästi muutaman kymmenen verran ydinaseita varmuuden vuoksi,
kaikki muut purettiin.
Maailman poliittinen kartta
koki Kalevan suunnitteleman jättimuutoksen. Rajat katosivat ja uusia vedettiin,
kun kaikille kansoille perustettiin oma kotimaa. Pienimmät kansat, joille oma
itsenäinen valtio olisi ollut käytännössä mahdoton, saivat vahvalla
autonomialla varustetun alueensa, jotka toimivat yhteistyössä jonkin suuremman
naapurikansan kanssa. Saamelaiset oli tällainen kansa, jolle Pohjoismaat
antoivat ei-territoriaalisen itsehallinnon. Eräitä historiallisia vääryyksiä
korjattiin rajoja tarkistettaessa: Suomi sai Ruotsilta Länsipohjan, Venäjältä
Itä-Karjalan, Kuolan niemimaan ja Inkerin. Saksa sai takaisin Sleesian,
Itä-Pommerin, Itä-Preussin ja osan sudeettialueista. Itävalta sai
Etelä-Tirolin, ja sitten Saksa ja Itävalta yhdistettiin taas; Kaleva piti
Berliinin johtamaa Saksaa pelkkänä historiallisena konstruktiona, joten se
liitettiin Itävaltaan, ja uuden jättiläismaan pääkaupungiksi tuli Wien kuten
Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan aikoihin. Yhdistynyt kuningaskunta
hajotettiin, kun Skotlanti ja Wales saivat itsenäisyyden ja Pohjois-Irlanti
liitettiin Irlantiin. Bretagne itsenäistyi Ranskasta, samoin Katalonia ja
Baskimaa Espanjasta. Myös romanit saivat vuosisatojen vaelluksen jälkeen oman kotimaansa.
Euroopan suurimman
mullistuksen koki kuitenkin Venäjä. Sen lisäksi, että se joutui antamaan
takaisin edellisissä sodissa valtaamansa alueet, Kaleva hajotti kerran mahtavan
imperiumin lähes kokonaan. Kaukasuksen kansat saivat havittelemansa itsenäisyyden,
samoin monet Siperian kansat ja Uralin länsipuolella asuvat tataarit ja
ugrilaiset. Monet vähemmistökielet, jotka olivat Venäjän vallan alla kuihtuneet
ja joutuneet katoamisen partaalle, elvytettiin parhaimman mukaan.
Kun rikollisuus, korruptio,
nepotismi ja oman edun tavoittelu katosivat, kaikki maailman kansat pääsivät
nauttimaan hyvän ja toimivan hallinnon hedelmistä. Kaleva otti suuren vastuun
kaikkien uusien valtioiden rakentamisesta mahdollisimman tehokkaiksi ja
toimiviksi. Hän kutsui koolle erittäin suuren asiantuntijoiden armeijan, joka
sai tehtäväkseen avustaa kunkin valtion johtajia luomaan mahdollisimman
optimaaliset olosuhteet yhteiskunnan kehittämiseksi. Nämä asiantuntijat sitten
kulkivat pitkin maailmaa ja tekivät juurta jaksain selvityksiä kaikista
asioista aina tieverkoista kunnallishallintoon ja koulujen opetussuunnitelmiin
asti. Ihmiskunnan holtittoman kasvun Kaleva laittoi hetkessä kuriin: kaikki
maat, joissa väestö kasvoi aiemmin vauhdilla, ottivat käyttöönsä yhden lapsen
politiikan, jota myös noudatettiin, kun taas vähenevän väestön maissa ihmiset
tekivät kaksi lasta. Tulevaisuuden turvaamiseksi Kaleva määräsi kunnianhimoisen
eugeniikkaohjelman kaikkiin maihin, jonka tavoitteita muun muassa oli, että
sadassa vuodessa ihmiskunnan älykkyystaso nousisi vähintään 30 prosenttia.
Kulttuurielämäkin alkoi
noudattaa Kalevan suuntaviivoja. Graffitit, rap-musiikki ja muu niiden tasoinen
saasta tietenkin kuopattiin välittömästi, ja korkeakulttuuri koki mittavan
nousun. Klassinen musiikki nousi suositummaksi kuin mikään populaarimusiikki
oli koskaan ollut, ooppera ja teatteri haastoivat elokuvan suosiossa, ja
kirjallisuus kohtasi uuden kultakauden, joka himmensi kaikki aiemmat.
Arkkitehtuuri tietenkin jatkoi niillä linjoilla, joille Kaleva oli minun avullani
sen jo aiemmin saattanut.
Mullistavin muutos kuitenkin
on tapahtunut asenteissa ja mentaliteeteissa. Kyltymättömän kulutusvimman
vaihtuminen askeettisuuteen oli vain pieni osa siitä. Länsimaista kulttuuria pitkään
vaivannut faustinen vimma suorittaa ja saavuttaa teki tilaa harmonisemmalle asenteelle.
Ihmisten on helpompi nauttia elämästään, kun kukaan ei kärsi suuria tuskia
siitä, pystyykö saavuttamaan elämässään epärealistisiakin tavoitteita. Lyhyesti
sanoen, ihmisten kunnianhimo on suuntautunut toisiin asioihin: enemmän
henkisiin ja yhteisöllisiin arvoihin, harvemmat korostavat niin paljon itseään
ja omaa individualismiaan. Se on johtanut paitsi tasapainoisempiin ihmisyksilöihin,
myös tasapainoisempiin ihmissuhteisiin: rikkonaiset perheet ja muut vastaavat
surulliset ilmiöt harvinaistuivat hetkessä. Länsimaalaiset myös parantuivat
siitä kulttuurisesta krapulasta, joka niin monet sai kulttuurisen itseinhon
valtaan, mikä ilmeni monikultturismina. Omanarvotunto on taas kohdallaan.
Muutos on tapahtunut myös
islamilaisessa maailmassa. Hyvin pian Kalevan hypnotisoitua ihmiskunnan
päättivät islamin johtavat imaamit pitää teologisen neuvonpidon. Sen tuloksena
Koraani tuomittiin anakronistiseksi keskiajan tuotteeksi, jolla ei modernissa
maailmassa ole muuta kuin historiallista arvoa. Olin näkevinäni Kalevan
kädenjäljen itse julistuksen tekstissäkin, kun islam koki uskonpuhdistuksen ja
hylkäsi raakalaismaiset piirteensä. Sen jälkeen islam ei enää olennaisilta
osiltaan ole poikennut keskimääräisestä kristillisestä kirkkokunnasta.
Tiedemaailman Kaleva otti
kontrolliinsa edistääkseen vielä parempaa maailmaa. Tekniikan alalla on
tietenkin hylätty järjetön tapa keksiä mitättömiä parannuksia erilaisiin kulutuslaitteisiin.
Insinöörien paljoudet ovat suunnanneet pääasiassa kestävän kehityksen
palvelukseen, kehittämään yhä parempia keinoja tuottaa saasteettomasti
energiaa, säästää energiaa ja kierrättää resursseja. Lääketiede on saanut
mittavia resursseja uuteen kehitykseensä. Myös Kalevan sydäntä lähinnä olevat
tieteet ovat nousseet aiempaakin suurempaan kunniaan, etenkin tähtitiede. Humanistiset
tieteet ovat kokeneet renessanssin, johon on vaikuttanut kaikkien kansojen
historioiden, kielten ja kulttuurien tutkiminen. Sen sijaan Kalevan
vaarallisina pitämät tieteet, kuten keinoälyn kehittäminen ja geenimanipulaatio
ovat jääneet jäihin.
Hypnoosilla on ollut valtava
vaikutus myös ihmisten mielenterveyteen. Neuroosit ja psykoosit tuskin
itsessään ovat minnekään hävinneet, mutta ne eivät pääse vaikuttamaan vahvan
hypnoosin alta. Masentuneet ihmiset alkoivat käyttäytyä aivan kuin he eivät
olisi ollenkaan alakuloisia, ja sitä kautta masennus myös on poistunutkin. Myös
psykopaatit ovat alkaneet elää aivan normaalia elämää.
Vankilalaitos on yksi niistä
ilmiöistä, joka on jäänyt taakse. Entiset murhaajatkin pääsivät vapaaksi
nähtyään hyperpallon, sillä se teki heistä kunniallisia yhteiskuntien
rakentajia.
Kaleva pyysi minua ja monia
muitakin selvittämään, millaista on elämä uudessa maailmassa, jota hänen
ihanteensa hallitsevat. Ryhdyin tehtävään uteliaana ja tein muutamia kokeita.
Eräänä päivänä kohtasin
kadulla paljon itseäni suuremman miehen. Aloin soittaa hänelle suutani,
solvasin häntä törkein sanoin ja elehdin aggressiivisesti. Mies vain hymyili
hieman ja sanoi ”Otahan rauhallisemmin” ennen kuin jatkoi matkaansa.
Toisena päivänä tungin
lompakkoni täyteen suuria seteleitä ja pudotin sen kadulle ollessani menossa
syömään. Lounaan jälkeen menin lähimpään löytötavaratoimistoon, ja sieltähän
minä lompakkoni löysin, eikä yhtäkään seteliä ollut otettu. Poistuessani
pudotin roskan kadulle ja jäin seuraamaan. Seuraava ohikulkija poimi sen
vastuullisesti ja laittoi lähimpään roskakoriin.
En voinut kuin lähettää
ylistävän palautteeni Kalevalle Geneveen. Hänen johdollaan maailma oli
muuttunut paremmaksi ja kauniimmaksi. Maaseutu muistuttaa Muumilaaksoa tai
Kontua Tarusta sormusten herrasta ja
kaupungit ovat kuin Rivendell. Koko maailma on kuin Tralla La eräästä
Roope-setä-sarjakuvasta.
Ihmiskunta on kuin suuri muurahaisyhteisö,
jossa kaikki kantavat kortta samaan kekoon. Kaleva onnistui toteuttamaan
eräänlaisen ei-marxilaisen kommunismin, joka todella toimii.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti