Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on saanut uuden puheenjohtajan. Otto-Wille
Kuusisen kunniakas seuraaja on tällä kertaa Antti Rinne, joka on tehnyt
elämäntyönsä ammattiyhdistysliikkeessä. Hänestä tulee pian Suomen
valtiovarainministeri ja pääministerin sijainen. Poliittista kokemusta hänellä
ei ole valtioneuvostosta eikä eduskunnasta, vain kunnallispolitiikasta sekä
tietenkin vasemmistolaisten omalta temmellyskentältä, ay-liikkeestä. Melkein
odotan, että tämän takia media osoittaa häntä kohtaan syvän halveksuntansa ja
ylenkatseensa, kuten se jytkyn alla teki poliittisesti kokemattomille
Perussuomalaisille, mutta koska kaverin puoluekanta ei ole väärä, hautaan
alkuunsa tämän naurettavan toiveen.
Puheenjohtaja
Rinteen poliittinen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erittäin helpolta. Hän
voi aivan rauhassa polttaa sillat päähallituspuolue Kokoomukseen, koska vaara
hallituksen kaatumisesta tässä vaiheessa vaalikautta on olematon. Siltoja
polttamalla hän tai SDP ei häviä mitään, koska sävyisällä käytöksellä olisi
joka tapauksessa edessä putoaminen oppositioon. Pelihousut repimällä Rinne
saattaa saada jokusen pettyneen vasemmistolaisen äänestämään SDP:tä, eivätkä
poltetut sillat muihin puolueisiin ole oppositiossa kovinkaan huono juttu.
Etenkään tilanteessa, jossa nimenomaan halutaan esittää olevansa vaihtoehto.
Rinne
on tulevaisuuden johtaja. Tällä hetkellä vaikuttaa todennäköisimmältä, että seuraavan hallituksen
muodostavat Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Kuudetta vuotta meneillään
olevan talouskriisin vahinkojen korjaaminen jää sen harteille, minkä vuoksi SDP
ei joudu ottamaan osaa välttämättömiin mutta epäsuosituiksi tuleviin leikkauksiin.
Rinne ei joudu kantamaan Jutta Urpilaisen taakaksi muodostunutta talouden sopeuttajan
imagoa, vaan voi ensikin vaalikaudella jatkaa fantasiakertomustaan siitä, kuinka
kansantalouden lisäelvytys tilanteessa, jossa valtiontalouden vuotuinen alijäämä
on jo valmiiksi yhdeksän miljardia euroa, toisi paremman tulevaisuuden.
Koska jopa vasemmistolaisilla poliitikoilla on vaikeuksia ymmärtää yksinkertaista matematiikkaa, Rinteen uholla luulisi olevan paljon kiinnostuneita
kuuntelijoita. Viime vuosina rajusti heittelehtineet puolueiden kannatuslukemat
saattavat äkkiä nostaa SDP:n takaisin sen kultapäivien peruslukemiin. Ensi
vaalikausi kuluu ja Rinteen lupaukset löperöstä rahanjaosta saavat taloutta
ymmärtämättömät nostamaan SDP:n selkeäksi seuraavaksi pääministeripuolueeksi.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Rinne muistetaan entisenä varapääministerinä
ja tiukkana oppositiojohtajana, siis mitä parhaimpana nousemaan maan johtoon.
Rinteen hallitukseen nousevat myös Vasemmistoliitto ja Vihreät. Kaikki, mitä
vastuullisinkaan hallitus voisi ensi vaalikaudella rakentaa, törsätään
hetkessä.
Jotta
tällaiselta tulevaisuudelta vältyttäisiin, on SDP:n oltava seuraavassakin
hallituksessa kuihtumassa. Jotta maan voisi pelastaa vasemmistolta, on sille
annettava vielä vähän valtaa.
Jotta maan voisi pelastaa vasemmistolta, on sille annettava vielä vähän valtaa.
VastaaPoistaOnko Suomessa muita kuin vasemmistopuolueita? Kannattaako joku puolueista esim. julkisen sektorin puolittamista nykyisestä?
Niin, eipä taida...
Onhan se toki noin, valitettavasti. Mutta jostain on aloitettava. Se on melkoisen varmaa, että julkinen sektori tulee olosuhteiden pakosta puolittumaan joka tapauksessa. Kuten tällä vaalikaudella on nähty, SDP mieluiten leikkaisi yhteiskunnan ydintoiminnoilta kuten poliisilta ja armeijalta ja jättäisi maailmanparannuksen entiselleen. SDP:n tuho saisi aikaan edes jonkin verran järkeä siihen touhuun.
Poista