Historia ja tulevaisuus

Suomeenhan on aina suuntautunut maahanmuuttoa ja Suomi on aina ollut ”monikulttuurinen”. Niin kauan kuin tällä maantieteellisellä alueella on ollut jonkinlainen yhteiskunta, on alueella ollut myös etnistä, kielellistä ja kulttuurista diversiteettiä. Rannikoilla on asunut ruotsinkielisiä, kaupungeissa saksalaisia, erämaissa saamelaisia ja sekin osa väestöstä, jota nyt sanotaan suomalaisiksi, oli hyvin pitkään jakautuneena erilaisiksi ja eripuraisiksi heimoiksi. Myöhemmin tulivat juutalaiset, romanit, venäläiset sekä hyvin moninaiset pienemmät ryhmät.

Tämä historia on tietääkseni jonkun mielestä perustelu sille, ettei Suomella tulisi nykyaikana olla maahanmuuttopolitiikkaa, jonka tavoitteena olisi huolehtia tämän maan edusta. Puheet esimerkiksi kansallisvaltion vaarantumisesta maahanmuuton lisääntyessä ovat humpuukia, koska maahanmuuttoa on ollut aina.

Tietääkseni peruskoulussa opetetaan historiaa, jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään nykyaikaa. Mielestäni kaikki, jotka perustelevat leväperäistä maahanmuuttoa tällaisilla argumenteilla, eivät selvästikään ole oppineet peruskoulun historianopetuksen tärkeintä asiaa, ja siksi heidän peruskoulusuorituksensa voisi ainakin tältä osin hylätä ja heidät voisi passittaa uudestaan koulun penkille. Samalla heidän täydet kansalaisoikeutensa, ainakin äänioikeus ja vaalikelpoisuus, olisi syytä laittaa katkolle.

Joka on opiskellut historiaa ja oppinut sen mikä opetuksessa on tarkoitus, hänen tulisi tietää, että historiallinen ja nykyinen maahanmuutto poikkeavat toisistaan niin laadun, määrän kuin vastaanottavan yhteiskunnan asenteenkin kannalta. Kuvitelkaapa tilanne, jossa 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskuntaan olisi tullut jostain epämääräisestä kaukomaasta pakolainen, joka olisi vaatinut elatusta, huolenpitoa, perheenyhdistämistä valtion varoilla, lapsille räätälöityä erityisopetusta ja oman kulttuurin varjelemista. Luulenpa, että suuriruhtinaskunnan virkamiehet olisivat vastanneet huutonaurulla ja passittaneet pakolaisen työleirille Siperiaan epäilyttävänä irtolaisena.

Esi-isämme olivat monessa asiassa meitä paljon fiksumpia. Kun nykypäivän Suomeen tulee avoimesti terrorismia sympatisoivia tyyppejä, jotka haluavat kaataa laillisen esivallan, suurin osa kansasta lähinnä kohauttaa olkiaan, mikäli edes kuulee asiasta medialta, joka ei tee asiasta suurta numeroa. Missä tahansa tolkullisessa yhteiskunnassa tällaiset turvallisuusuhat etsittäisiin kissojen ja koirien kanssa esiin, asetettaisiin seinää vasten ja teloitettaisiin rutiininomaisena touhuna. Vaan ei liberaaleissa länsimaissa. Kulttuurimme pitää ennennäkemättömän selvästi oman tuhonsa siemenet sisällään.

Ennen monikulttuuri-ideologian syntymistä ei maahanmuuttajilla ollut muita vaihtoehtoja kuin integroitua tai syrjäytyä ja tuhoutua. Esimerkiksi saksalaiset, jotka muodostivat vuosisatojen ajan enemmistön Viipurin väestöstä, integroituivat niin täydellisesti, että enää heistä ei ole sellaisia merkkejä, joita maallikko voisi havaita. Romanit eivät integroituneet ja niinpä he ovat olleet vuosisatojen ajan köyhä, syrjäytynyt vähemmistö. Yhteiskuntaa vastaan sotajalalla olleet tulijat on yleensä eliminoitu jo kauan ennen kuin he ovat päässeet lähellekään maamme rajoja.

Muiden muassa Fazer, Finlayson, Sinebrychoff ja Stockmann olivat maahanmuuttajia tai ainakin maahanmuuttajataustaisia, ja siitä jaksetaan maahanmuuttokeskustelussa muistuttaa, kuten ovat tehneet RKP:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. He kai ovat sitä mieltä, että kyseisten herrojen aikaan oli jokin paremmin kuin nyt.

Olen samaa mieltä. Kukaan heistä ei tullut Suomeen nostamaan sosiaaliavustuksia tai vaatimaan mitään muutakaan sellaista, mitä jotkut nykyajan muuttajat jatkuvasti vaativat. Tietääkseni kukaan ei halua estää ulkomaalaisia liikemiehiä muuttamasta Suomeen perustamaan menestyviä liikeyrityksiä. Itse ainakaan en halua, päinvastoin, haluan houkutella heitä tänne. Kuvittelisin, että liikemiehiä kiinnostaisi matala verotus, jonka saavuttamiseksi olisi järkevää vähentää julkisia menoja, esimerkiksi poistaa sosiaaliavustukset edes ulkomaalaisilta ja lopettaa kehitysapu. Ja tuskin he pistäisivät pahakseen, jos maassa ei olisi hankalia, omissa ghetoissaan eläviä syrjäytyneitä vähemmistöjä, jotka olisivat mahdollinen vaara heillekin.

Toisen maailmansodan jälkeinen murros länsimaissa on paljon merkittävämpi kuin vielä monikaan ymmärtää. Uskon, että tulevaisuuden hämärissä historiankirjoitus tulee asettamaan eräänlaisen rajapyykin vuoteen 1945, joka ei päätä vain erästä poliittista aikakautta, vaan kulttuurillisen kauden, kuten renessanssi ja valistuskin päättivät. Nyt niin merkittävänä pidetty kylmän sodan päättyminen vuonna 1991 unohdetaan. Ei historia päättynyt kylmän sodan mukana.

Vain toisen maailmansodan jälkeen on länsimaihin muuttanut suuria määriä ihmisiä sellaisista paikoista kuin Lähi-idästä ja Afrikasta. Näiden alueiden kulttuurit ovat ihmisille tärkeämpiä kuin omamme on meille. Tämä on johtanut näkyvimmin siihen poliittisen korrektiuden muotiin, jossa me länsimaalaiset peräännymme omissa maissamme ulkomaalaisten kiukkua peläten, eikä monikaan viitsi tai uskalla asettua vastarintaan.

Otetaanpa hyvä esimerkkipari. Kun profeetta Muhammedista esitetään pilakuvia, poliitikoilla nousevat hiukset pystyyn ja valtiojohto kiirehtii pahoittelemaan tapausta, jossa se ei ole ollut millään tavalla osallinen. Syyskuussa 2012 Yhdysvalloissa esitettiin elokuvan traileri, jossa profeetta Muhammed esitettiin hieman uudessa valossa. Seuraus oli, että Yhdysvaltain Libyan-suurlähettiläs surmattiin terrori-iskussa. Vajaata kuukautta aiemmin täällä Suomessa oli vastaava tapaus, mutta elokuva vain oli tehty (huimaa vauhtia velkaantuvien veronmaksajien rahoilla) marsalkka Mannerheimista. Kun tuottajia kritisoitiin siitä, että Mannerheim oli esitetty uudessa valossa (mustaihoisena), he tekivät itsestään väärinymmärrettyjä marttyyreja. Heitä ei sentään surmattu terrori-iskussa. Miksi kukaan ei kuullut heidän kuukautta myöhemmin puolustelevan yhdysvaltalaista elokuvatuottajaa? Siksi, että on poliittisesti korrektia ravistella valkoisten länsimaalaisten arvostamia henkilöitä, mutta epäkorrektia tehdä aivan sama asia muiden kulttuurien arvostamille henkilöille.

Onko joku muukin sitä mieltä, että asia on vähän niin kuin päälaellaan? Minulle on henkilökohtaisesti samantekevää, esitetäänkö arvostettuja henkilöitä uudessa valossa vai ei, mutta jos joku nauttii uuden valon suojaa, niin kyllä sen on oltava paikallinen arvostettu henkilö.

Maahanmuuttoa Eurooppaan perustellaan maanosamme demografialla: kaikista maanosista vahvimmin juuri Euroopan väestönkasvu on ollut toisen maailmansodan jälkeisenä aikana niin heikkoa, että tulevaisuudessa kasvu kääntyy negatiiviseksi. Ulkopuolelta kaivataan työntekijöitä työvoimapulaan, joka suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämistä seuraa, vaikka pulaa ei vain tunnu tulevan, ei edes kolmen vuosikymmenen odottelun jälkeen.

Toinen syy on ”humanitaarinen vastuu”. Eurooppalaiset poliitikot ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että meillä on jokin vastuu muun maailman hätää kärsivistä ihmisistä. Luultavasti taustalla on halu saada lisää väkeä, jotta Eurooppa ei harmaantuisi ja jäisi maailmantaloudellisesti täysin paitsioon. Korrektimmaksi syyksi mainitaan mieluummin korvausvastuu niistä vääryyksistä, mitä eurooppalaiset ovat muualla maailmassa tehneet.

En tosin ymmärrä, minkä vuoksi suomalaiset olisivat vastuussa siirtomaavaltojen harjoittamasta sotimisesta, ryöstelystä ja orjakaupasta, ennemmin kokisin meidätkin uhreiksi. Vielä vähemmän ymmärrän sitä, että myös minä olisin jossakin vastuussa. Lyhyen elämäni aikana en ole osallistunut yhteenkään sotaan, ryöstänyt mitään tai orjuuttanut ketään. En ole edes käynyt Euroopan ulkopuolella, joten en siellä ole voinut saada mitään pahaa sen enempää kuin hyvääkään aikaan.

Suuren mittakaavan maahanmuutto Eurooppaan on eurooppalaisilta demografinen itsemurha. Johtajamme, joille politiikka on vain hankala osa taloutta, eivät anna mitään arvoa sille jatkumolle, joka on eurooppalaisuus. Heille on aivan sama, keitä ja millaisia ihmisiä täällä asuu, kunhan heillä on vaikutusvaltaa. Minusta on parempi antaa Euroopan taantua maailmantalouden harmaaksi periferiaksi kuin tuhota kaikki se, mikä on monen vuosituhannen kulttuurillisen kehityksen tulos.

Mutta tuhoa kohti tässä ollaan menossa. Maahanmuutto Eurooppaan on niin mittavaa, etteivät täkäläiset yhteiskunnat kykene integroimaan kuin osan tulijoista. Teemme rikoksen historiaa ja kaikkia esi-isiemme sukupolvia vastaan uhraamalla Euroopan taloudellisen ja poliittisen edun vuoksi. Sata vuotta sitten Eurooppa johti maailmaa. Voi olla, että sadan vuoden kuluttua tämän maanosan kansat ja kulttuurit ovat tärveltyneet niin pahasti, etteivät 1900-luvun alun eurooppalaiset sitä enää tunnistaisi.

Sellaisen perinnönkö me haluamme jättää tulevalle maailmalle?